Ihminen on merkitysolento. Hän tekee merkitystekoja ja elää merkityksissä. Mutta mistä merkityksessä oikein on kysymys?
Esseekokoelmassaan Täydellinen lause on mahdoton yhtälö kieli-ihminen Vesa Heikkinen tutkii tätä teemaa. Yhdensorttisen vastaushorisontin hän löytää teorioista, erityisesti kielitieteilijä M. A. K. Hallidayn ”systeemis-funktionaalisesta” ajattelusta. Sen mukaan kieli on järjestelmä, jotta se toimii. Jotta ihminen voi tehdä sillä asioita. Ihminen on ihminen, koska hän merkitsee, on kykenevä tuottamaan, tulkitsemaan ja ymmärtämään sekä ilmaisemaan merkityksiä niin kielellisillä kuin muillakin teoillaan. Jos merkityksiä jostain etsii, kannattaa katsoa ihmisen korvien välin eli aivojen lisäksi ihmisten väliin. Kielenkäyttömme muotteihin ja ideologisiin olettamuksiimme.

Silti ajoittain hiipii mieleen epäilys: löytyykö teoriasta kaikki tarvittava? Kun selvitellään, mitä, miten, miksi ja millaisia merkitykset ovat, taitaa olla välttämätöntä kouraista aineistoon myös elettyä elämää, epätäydellisiä lauseita, jotka eivät istu mukavasti mihinkään tunnettuun teoriaan.