Maailmantalous ja sen poliittiset käänteet ovat viime aikoina inspiroineet poliitikkoja, tutkijoita ja toimittajia laveisiin maailmanselityksiin. Olemme kuulleet todistavamme ainakin taloudellisen nationalismin aikaa, protektionismin aikaa, populismin aikaa, vastakkainasettelun aikaa, monimutkaisuuden aikaa ja ahdistuksen aikaa.

Yhteistä näille ajan kuville on tietty käpertymisen ja sisäänpäin kääntymisen eetos. Usko globalisaatiota ja liberaalia kansainvälistä järjestelmää kohtaan horjuu. Asenteet vapaakauppaa, ulkomaisia investointeja ja maahanmuuttoa kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi.

Valtioiden rooli globaalitaloudessa on kasvanut niiden pyrkiessä aktiivisesti ja strategisesti vaikuttamaan yritystoiminnan sijoittumiseen. Geopolitiikka on palannut talouteen.Mitä merkitystä tällä kaikella on Suomelle ja Euroopalle? Mikä selittää taloudellisen nationalismin ja nollasumma-ajattelun paluun? Kuinka laajasta tai pysyvästä ilmiöstä on kyse ja onko meillä välineitä vaikuttaa siihen? Miten Suomen tulisi reagoida tilanteeseen?