Evakkoaikansa jälkeen yli 90-vuotiaat Siiri, Irma, Anna-Liisa ja kumppanit palaavat remontoituun, upouuteen palvelutalo Ehtoolehtoon. Se on nyt tulevaisuuden palvelukonsepti, monitoroidun hoivan pilottiyksikkö. Hoitajia ei enää tarvita. Lattiaanturit hälyttävät kaatuvasta vanhuksesta, älyhousut kertovat hädän laadun reaaliajassa, ja ruoka tulee tulostimesta.

Pieneksi ongelmaksi muodostuu se, että asukkaat ja vimpaimet eivät kerta kaikkiaan puhu samaa kieltä. Vanhusten lisäksi Ehtoolehtoon on jäänyt uuden omistajayhtiön vapaaehtoistyöntekijät, jotka sairaanhoidon asemesta pitävät huolta sielujen tämän- ja tuonpuoleisesta hyvinvoinnista. Tästä ainoasta ihmiskontaktista monet asukkaat ottavat mielellään vaarin – joka puolella vilistävistä rotista kun ei ole niinkään juttuseuraksi.

Kun vanhukset höpöttelevät terveydenhoitopaneeleille, Anna-Liisa on sortua rahaasioidensa alle ja uusi lahko-omistaja ei ole niin suvaitsevainen kuin Ehtoolehdon asukkaat ansaitsisivat, on Siirin ja Irman jälleen aika ryhtyä toimeen. Heidän seikkailunsa vie perikuntariitojen, uskontoshoppailun ja automaattisen tietojenkäsittelyn käsittämättömiin maailmoihin. Ovatko Ehtoolehdon päivät luetut?