Harrin unelma on istua täysivaltaisena jäsenenä kotikaupungin kulttuuriravintolan taiteilijapöydässä, kaltaistensa joukossa. Unelmia Harrilta ei puutu, itsetuntoa
kylläkin: kunpa joku tulisi ja vain kertoisi mitä tehdä. Nuorukaisen aika kuluu hanttihommissa suvun omistamalla tehtaalla ja kaverien kanssa kaljoitellessa. Yritykset kulttuurin saralla päätyvät kerta toisensa jälkeen mielipuoliseen
häpeään. Vika on pikkukaupungissa, kukaan siellä ei ymmärrä Harrin potentiaalia.

Muutto Tampereellekaan ei tuota välitöntä autuutta. Opiskelu tuntuu turhalta ja itsevarmat älykkökeikarit sieppaavat niin että veri ei kierrä. Viimein iskee todellinen mäihä, Johanna, täydellinen nainen. Ystävyydestä rakkaudeksi
lipsahtava suhde on kaikkea mitä toivoa saattaa. Harri innoittuu kirjoittamaan juttuja kotikaupunkinsa lehteen, ja taiteilijapöytä kutsuu samaan aikaan kun täydellinen parisuhde alkaa jo mennä päin mäntyä.

Paskahousu on vakava kasvukertomus, joka naurattaa sivu toisensa jälkeen. Teos kuvaa hersyvästi halua johonkin suurempaan ja pettymystä heti kun sellaiseen pääsee. Oikealla sysimisellä heikoinkin itsetunto voi kasvaa, mutta ei ole varmaa, etteikö se kasva kieroon.