Koira nimeltään Kissa, Kissa nimeltään Koira sekä puliukko nimeltään Näätä ovat parhaita ystävyksiä. Heillä ei ole juurikaan omaisuutta, mutta heidän elämänsä täyttää ystävyys ja rakkaus, kaikkia ja kaikkea kohtaan.

Rautatieasemalla Kissaa lähestyy pieni tyttö, joka huolestuu resuisesta joukkiosta ja kysyy Kissalta, eikö tällä ole kotia. Kun tyttö häviää ihmisvilinään, Kissan sydämen valtaa kaipaus. Vaikka hän nauttiikin vapaudesta ja vaeltelusta, ovat talvet ankaria ja jatkuva kulkeminen raskasta. Hän ymmärtää kaipaavansa kotia, kodin turvaa.

Näädän mielestä heillä on kaikki hyvin, mutta Kissa ja Koira ovat eri mieltä. ”Ystävyys ei lämmitä palelevaa”, Koira naukaisee Näädälle.

Tästä alkaa kolmikon vaellus kohti kotia. Löytävätkö he sen vai jäävätkö siltojen katveet ja kauppakeskusten tuulikaapit kulkijoiden kohtaloksi?