Helsinkiläisessä hylätyssä varastohallissa on meneillään harvinainen ensi-ilta. Tarina marraskuisesta päivästä vuonna 1935 Kaivopuistossa Kalliolinnantiellä on vuosikymmenien työn jälkeen valmistunut elokuvaksi. Tekijä, talon pohjakerroksen salaperäinen asukki, esittää yleisölle filmikertomuksensa päivän kulusta, joka huipentuu hienoihin illallisiin ja musertaa hänen elämänsä.

Päivän mittaan filmillä kulkee talon huoneiden läpi poliitikkoja, kenraaleita, palvelusväkeä, näyttelijöitä, kuuluisa laulajatar, ja myös kuokkavieras koinsyömässä soopeliturkissaan. Elokuvantekijä ottaa itse tuon tuostakin puheenvuoron, sillä hän on tapahtumien ainoa elossa oleva todistaja.

Tekijän pakkomielle on ollut yläkerrassa asuva talon vuokralainen, sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheim ja hänen keski-ikäinen tyttärensä Sophie. Yläkerta on hänen ja pohjakerroksen muiden asukkaiden uteliaisuuden, toiveiden ja unelmien kohde. Sen lattian alla keittiössä ja palvelusväen huoneissa elää toinen, tuntematon todellisuus.